Norjan keikka

Heinäkuun "isoihin" prätkäaiheisiin tapahtumiin kuului lopultakin se Norjan reissu, mikä kaikkien pitäisi tehdä vähintään kerran elämässään. Lyhyesti: Suomessa ajaminen ei tunnu enää miltään. Meilläpäin tätä Norjan kiertoajelua on suunniteltu jo useamman vuoden ajan tuloksetta. Tänä kesänä päätimme ottaa itseämme niskasta kiinni ja vaan lähtä meneen. Tai no suunniteltiin me reitti ja aikataulu pääpiirteittäin...

13.7.2007 Lähdimme perjantaiaamuna Oulusta liikenteeseen kohti Muoniota. Jo Maksniemessä poimimme matkalle mukaan viimeisen osanottajan ja porukka kasvoi neljään pyörään ja viiteen henkeen.Ensimmäinen päivä oli noin 400km, kävimme pätkän Ruotsinkin puolella, mutta tiet oli niin paskassa kunnossa, että Aavasaksan kohdalla heitimme takaisin Suomen puolelle. Pääsimme illalla perille Muonioon ja samantien buukkasimme 4 hengen mökin keskustan läheisyydestä. Ilta meni siinä olutta naatiskellessa ja saunoessa (sekä paikallisen nuorison kanssa nahistellessa). Päivän kelit olivat mitä mainioimmat, aurinko paistoi ja lämmintä riitti.

14.7.2007 Aamu aukesi kosteutta enteilevissä merkeissä. Tänä päivänä oli tarkoitus päästä rajan yli Tromssaan asti, mutta taivas näytti siltä, että kastumiselta ei vältyttäisi. Ei aikaakaan, kun taivas repesi ja vettä tuli enemmän tai vähemmän koko Suomessaolon ajan. Päästyämme rajan yli maisemat muuttuivatkin kertaheitolla! Välittömästi rajan takana on mutkaa, mäkeä ja maisemaa niin paljon, että henki salpautuu! Matka taittui leppoisissa merkeissä, kelitkin paranivat tältä päivää. Otimme perusperiaatteeksi, että korkeintaan 100km huikosia kerrallaan, sitten tupakkitauko. Tromssaan saavuimme illalla seitsemän paikkeilla ja menimme ensimmäiseen leiripaikkaan, mihin kyltit meitä ohjasivat. Koska keli oli hyvä, päätimme yöpyä teltoissa, tosin tuolla leirialueella. Rahaa "majoitukseen" upposi 475 NOK, joka sisälsi 3 telttaa ja 4 pyörää. Kallista, sano. Huomionarvoisena seikkana voisi todeta, että Norjasta ei saa olutta lauantaisin iltakuuden jälkeen ja sunnuntaina ei ollenkaan :(

15.7.2007 Sunnuntaiaamu koitti tällä kertaa aurinkoisena. Pakkasimme teltat, teimme aamutoimet ja on the road. Päätimme suunnata länteen päin Tromssan isot sillat ylittäen ja sieltä mutkapätkää etelään. Tuolla suunnalla meitä odottikin lautta, mutta perhana eipä käynyt mielessä, että sunnuntaina aikataulut saattaa olla vähän mitä ovat. Lauttaa olisi pitänyt odotella 2,5h, joten käänsimme keulan takaisin tulosuuntaan ja palasimme aiemman päivän reittiä varmaan jotain 50km, jonka jälkeen pääsimme suuntaamaan keulan kohti etelää. Yhdessä välissä ripsi jonkunverran vettä, mutta muuten päivän ajelut olivat mukavaa reissaamista. Jossain noin 150km ennen Narvikia olimme parkissa jonkun pikkukylän kohdalla kun paikallinen tytty pysähtyi autolla paikalle ja tuli jututtamaan meitä Lontoon murteella. Selvisi, että tyttö oli paikallislehden journalisti ja halusi tehdä jutun Norjassa ajelevista turistiprätkäilijöistä. Kuulemma ei oikein voinut ymmärtää, miksi joku tulisi sinne ajamaan noinkin epämiellyttävällä kulkuvälineellä, siinähän kastuu :) Saavuimme Narvikin maisemiin iltasella joskus kahdeksan aikaan ja taas käännyimme ensimmäiselle majoituspaikalla, mitä silmiin sattui (~20km ennen Narvikia). Tämä olikin jonkun rouvan pienimuotoinen ei-niin-virallinen majoituspalvelu, jossa kuitteja ei paljon nähty eikä kyselty. Joka tapausessa 4h mökki, suihku +wc-mahdollisuus kustansi 300NOK. Kävimme vielä ilta-ajelulla joskus kymmenen maissa viereisellä vuonolla, jossa yksi reissun jäsen oli käynyt aiemmin sukeltelemassa. Vuonon päässä on saksalaisen sotalaivan hylky osaksi pinnan yläpuolella. Valitettavasti hylky oli voimalaitoksen alueella, joten sitä ei päässyt lähempää katselemaan.

jatkuu...