Ajokauden päätös

Pyörä meni sitten 2.10.2004 talviteloille. Alkoi olla jo korkea aika, lauantain keli oli ihan perseestä. Lämpöä oli jotain 5C, usva oli välillä niin tiheä, ettei nähnyt kuin pari tolpanväliä Oulu-Kemi-pätkällä. Ja paleli yllättäen ihan per*eleesti.

Operaatio sinänsä ei ole kummoinen. Pesu/kuivaus, masinolia tankkiin, vähän pyöritystä, metalliosien mieto öljyäminen, ketjujen rasvaus, akku pois ja pressun alle tallin nurkkaan. Vahata ois pitäny, mutta kelit ei enää sallinu. Sanoohan ne, että pitäisi tiputtaa öljyä suoraan pyttyihin ja pyörittää konetta, mutta enpä jaksanu alkaa siihen hommaan, ois pitäny ilmeisesti tankkikin ottaa ensin irti...taidan tehdä vaan niin, että käyn pyörittelemässä konetta käynnissä muutaman kerran tuossa talven aikana.

Valmistajat ovat pikkuhiljaa alkaneet julkistella ensi vuoden pyörämalleja. Pari viikkoa takaperin tuli tiedot ja kuvat 2005 Z750:sta, jossa mikään ei ole muuttunut värivalikoimaa lukuunottamatta. Ensi vuoden värit ovat metallinharmaa, musta ja joku karkki-sininen. Tuossa motormanilla housuja palauttaessani kattelin, että niillä oli yksi musta zeta liikkeessä, joka näytti vahvasti tuolta ensi vuoden mallilta. Äkkiseltään tuntui, että siinä olisi tankki vähän erimallinen, mutta eipä tuo myyjäkään edes tiennyt pyörästä kun kyselin. Se vaan oli ilmestynyt siihen :)

Että sepä siitä kaudesta sitten. Mitä jäi käteen? Iso kasa kuitteja! Bensaa oli mennyt kesän aikana vähän vajaa 500e edestä. Kun laski yhteen _kaiken_ pyörän ostosta, varusteista, vakuutuksista, bensasta ja huolloista, tuli kokonaiskustannuksiksi hiukka vajaa 13 000 e. Eli eipä oo ilmaista hommaa, ei. Mutta olipahan se ainakin odotettavissa. Ja onhan se niin saakelin mukavaa hommaa, että ei kaduta vielä yhtään.

Ensi kautta odotellen, Teemu "Ulpe" Laukkarinen.

Pohjosen Pystymettä 2004

...oli sitten 17.-19.9. 320km Oulusta napapiirin suuntaan, kelit oli vähän mitä oli, mutta hauskaa se silti on. Perjantaipäivänä lähdettiin naapurin kanssa ajelemaan lastatuilla pyörillä pohjoista kohti, lämmintä oli jotain 6C. Kemiin päästessä sormet oli jo turrat :) Pystymettä on siitä metka kokoontumisajo, että mitään osallistumismaksuja ei ole. Paikan saa tietää vasta Rovaniemen Nesteeltä haetusta kartasta. Keskellä metsäähän se tälläkin kertaa oli, viimeiset 40km oli soratietä ja sitä mentiin niin pitkälle kuin sitä riitti.

Mutta mitäs sitä siellä? Istuskeltiin nuotiolla, jauhettiin sontaa ja kaljoteltiin, mitäpä sitä muutakaan.

Sunnuntaina pahimmasta krapulasta toivuttuamme lähdettiin taittamaan kotimatkaa. Viikonloppuna oli sadellut vettä aina silloin tällöin, joten soratieosuus oli välillä melkeinpä mutavelliä. Zetan renkaat _ei_ pidä hyvin. Kaatumatta kuitenki selvittiin takaisin asfalttiteille. Siitä hetkestä Ouluun asti sateli sitten vettä. Ja kovasti...onneksi lämmintä oli kuitenkin reilut 10C, että ei palella kuitenkaan tarvinnut. Samalla tuli todettua, että hihat pistetään hanskojen päälle, eikä toisinpäin. Hanskat siis olivat ensimmäisen 10km jälkeen läpimärät ja loppumatka piti sormia lämmitellä koneen kyljessä. Ajelu oli muutenkin melko jännää, välillä vettä oli tiellä lammikoiksi asti ja eihän mulla ole pyörässä takarenkaassa kuviota nimeksikään jäljellä. Kaikesta huolimatta ehjänä kotiin. Niin, ja MP-asun housujen vedenpitokyky lakkasi sitten Keminmaan paikkeilla, vesi tuli läpi ja alukamppeet läpimäriksi heti. Ensi viikolla pitää toimittaa takuuseen ne varmaankin.

Zetan matkaominaisuudet? Yllättävän hyvät, outoa kyllä. Ne aikaisemmin ostamani satulalaukut ajoivat asiansa paremmin kuin hyvin. Mukana oli iso makuupussi, turhan iso (4 hengen) teltta, makuualusta + 3 laukkua. Matkaa taittaessa semmonen Throttle Rocker-läpyskä kaasukahvaan on aivan ehdoton, ei tarvitse puristaa kaasukahvaa ollenkaan. Tietty sitä maskia alkoi toivomaan varsinkin sateella, mutta kyllä tuon kanssa pystyy elämään. Tosin jos matkaa tekisi enemmän, niin pitäisi vaihtaa ainakin johonkin varttikatteelliseen pyörään.

Reissukuvia: Pohjosen Pystymettä 2004